Vieläkö laulat, satakieli, 2003

Jokainen kantaa mukanaan omaa historiaansa, halusi sitä tai ei. Mielenkiintoiseksi tuon tosiasian tekee se, että menneisyyttä voi uudesti yhdistää tähän päivään, ja samalla kun elää jo takanaan olevia tunnelmia, voi muuttaa niiden muotoa ja tehdä ne jälleen eläviksi.

Nämä ajatukset ovat oman työskentelyni pohja. Kun teen kuvia, etsin lopputulosta, jonka toivon edes hetkeksi pysäyttävän, herättävän kysymyksiä, antavan jotain katsojalle. 

Aiheitteni alkuvoimana ovat olleet vanhat valokuvat, joita selatessani alkoi hahmottua kokonaisuus, jossa tämän näyttelyn teokset ovat eräänlainen ensimmäinen luku. 

Vanha, ajan patinoma nukke saa rinnalleen symbolit. Käytän niitä monimerkityksillisinä avaimina kaikille sille, mitä jätän katsojalle vapaasti tulkittavaksi.

Klikkaa kuva täysikokoiseksi.